Päästään todennäköisetsi pian halliin treenaamaan, jee! Ihanaa ja ihanata, tätä on odotettu! Lisäksi Himban "sairasloma" loppuu ensi maanantaina, joten kohta ollaan toivottavasti taas tositoimissa agilityn suhteen. Ollaan kuitenkin tokoiltu lähes päivittäin millä parkkiksella milloinkin. Himban on oikein virkeä ja reipas ja sen kanssa on kiva tehdä kaikkea (jopa sitä tokoa), kun se on ihan fiiliksellä mukana! Agilityyn asetan nyt tavoitteeksi kisata joskus keväällä, sitten kun ollaan palautettu asioita talvitauon jälkeen mieleen ja kun tulee vähän lämpimämpää ja on paremmat ajokelit. Ja ehtiihän sitä sitten kesällä, pääkaupunkiseudulla on silloin paljon kisoja.

Ongelmiin sitten... Omat raput menee jo hyvin, eikä Himba enää "hyppää" viimeiseltä rappuselta. Tämä on jees juttu! Kavereiden rapuissa kuitenkin jänskättää vielä paljon. Kunhan omat raput sujuu, niin hyvä, kylässä käydään kuitenkin harvemmin. (Ja rapuilla tarkoitan nyt siis rappua/rappukäytävää, en rappusia)

Karkailuun sitten... Enää Himba ei stressaa mun lähdön tekoa vaan yrittää "vaan" tunkea ovesta mun kanssa ulos KUN mä lähden. Kokeilin sitä, että annan Himballe ruoan ja jätän sen syömään kun itse lähden. Tämä toimi kahden päivän ajan. Eilen Himba jätti syömisen kesken ja katsoi mua kovin huolissaan, kun laitoin takin päälle. Sitten se hotki loput ruoat ja ryntäsi ovesta ulos. Tiedän, että kuulostaa siltä, että mä en osaa mennä ovesta nopeeasti ulos, mutta kahden oven avaaminen ja sulkeminen toppavaatteet ja kassit kädessä vie oikeesti aikaa. Sitten koira yrittää koko painollaan ja voimallaan tunkea oven raosta ulos. Nyt on kahtena aamuna otettu Himban kanssa painimatsi (mä en keksi enää mitään muuta, apua!) ja olen kaikin voimin yrittänyt työntää sitä ovesta sisään ja samalla ovea kiinni. Ihan karseeta, mutta muu ei tunnu auttavan. Tänään Himba juoksikin sitten ovesta (hävisin painin) ja kipitti kaikki portaat alas ulko-ovelle asti. Jätin sitten kamat ovelle ja juoksin pannan kanssa hakemaan koiraa. Talutin koiran takaisin ylös ja sisään ja äkkiä ovi kiinni. Huhhuh. Himba ei kuitenkaan hypi ovea vasten tai pidä ääntä ja se nukkuu omalla pedillään kun tulen takaisin. Täytyy varmaan alkaa ihan treenaamaan pelkkää lähtöä. Ongelmana on vaan se, etten tiedä millä keinolla saan koiran jäämään sisälle ilman, että se yrittää juosta ulos. Pliis, jos joku lukee tätä ja saa edes jonkinlaisen kuningasidean niin saa laittaa tulemaan! Vielä en onneksi ole myöhästynyt koulusta Himban temppuilun takia, mutta lähellä se on joka aamu...

"...Mutta muuten menee kivasti". :D Tosiaan, Himba on muuten ihana löllykkä ja on kotona ja kavereilla kylässä kiltisti, mitä nyt yrittää löytää aina jotain syötävää. Eli perus Himba. Muuten likka on siis ihan normaali, mutta mun lähdöstä sen on viiden vuoden jälkeen kehittänyt jonkin ongelman. Outoa sanon minä!