Himba oli tänään treeneissä ihan tykki! JEE! Mihin katosi se lahna, jota olen puoli vuotta raahannut kentällä perässäni? Tää oli jotain niin siistiä! Ja vielä talvella tehtiin ihan pelkkää vauhtisuoraa, jotta saisin koiraan vauhtia. Mitä ihmettä?!?

Treenattiin kakkosluokan kisarataa. Heti alku oli surkea, mun piti ohjata paljon aikasemmin ja selkeemmin, muuten kaarre meni liian pitkäksi ja Himba meni hypyn ohi. Tämä saatiin onneksi sujumaan. Ekalla suorituskerralla H juoksi höyryjä pois ja rata oli aika räpellystä, H meni mm. putkista ohi ja tuijotti jonnekin ihan muualle ja välillä keskittyi enemmän haistelemaan maata kuin kuuntelemaan mua. Mutku Himballa oli vaan niin kivaa! Mun ohjaus meni kuulema mössöksi aina kun huomasin Himban korvien sulkeutuneen. Toisella kerralla menikin jo paljon paremmin ja vauhtikin oli enemmän sitä mihin olen tottunut ja oma asenne oli paremmin kohdillaan ja kerroin kunnolla koiralle minne ollaan menossa. Varsinkin keppejä ennen mun pitää osata kertoa ajoissa mihin ollaan menossa, mutta samoin koko radan aikana. Kontaktit oli ihan superit. Hyvää suoritusta kaikenkaikkiaan, voin olla tyytyväinen. Himba teki tiukatkin kaarteet tosi näpäkästi, hienoa! Putket selkeesti hidastaa Himbaa, mutta tiukoilla mutkilla voidaan kisoissa voittaa aikaa verrattuna muihin.

Eli ei ollakaan niin pahasti retuperällä kuten pelkäsin! Ja oli ihana nähdä treenikavereita pitkästä aikaa! Himba meni ihan sekasin ohjaajista, varsinkin Kaisasta, ylläri. Himba oli tänään niin liekeissä. Se rakastaa tätä lajia niin paljon!