Pakkasin auton perjantaina ja lähdin ajamaan Himba ja Eeben takakontissa kohti Jyväskylää, minne jätin Eebenin kasvattajansa Marjan hoiviin. Jatkettiin Himban kanssa matkaa Nokialle camping alueelle, missä nukuttiin mökissä Ursulan + Myyn ja Jonnan + Myrskyn ja Soijan kanssa. Viereisessä mökissä olivat Cata, Benjamin + Nanya ja Gawa. Eka ilta meni lähinnä nukkumaan mennessä, mua väsytti ihan hirveesti. Muut jatkoivat vielä juttelemista, mm. siitä, toimiiko ihmisten raskaustesti koirilla... Eli kyllä, olin hyvässä seurassa! :D

Aamulla Cata heitti mut + Himban näyttelypaikalle, missä osallistuttiin siis Tampere KV näyttelyyn. Tuomarina oli Sharon Sakson USA:sta. Himbasta jenkki ei tykännyt ja antoi EH:n. Arvostelu kuului näin: "This hound needs better muscular condition and a more powerful neck. She needs more bone. Correct feet. She needs more balanced angulations and stronger movement. " Himba oikeestikin liikkui ihan järkyttävän hitaasti, piti lähestulkoon raahata perässä. Argh. Kaulaa on ennen tätä kyllä aina kiitelty ja kuntoakin olen ihan tosissani yrittänyt parantaa jo monen kuukauden ajan. Kaikkia ei voi miellyttä eikä Himba miellyttänyt tätä tuomaria. Vaikkakin vähän jäi hampaankoloon se, että Himba oli ainoa valionarttu, joka EH:n sai... no jos 38:sta näyttelystä saa 8 eh:ta ja yhden h:n niin uskon mielelläni sitä suurempaa joukkoa! Ü Päivän ROP oli Pelle ja VSP Aava - onnittelut kumpaisellekin!

Himba kehässä lauantaina. Kiitos Ursulalle kuvaamisesta! Himban edessä päivän VSP Aava - voi vähän verrata mistä tyypistä tuomari tykkäsi.

Kehän jälkeen kivuttiin takaisin Catan kyytiin ja ajettiin Tampereen keskustaan koirapuistoon tapaamaan Himban pentua Ansaa. Olipas kiva nähdä Ansaa pitkästä aikaa, viimeksi näin sen vuosi sitten. Kovasti oli tyttö kehittynyt ja on kyllä äitinsä näköinen, tosin paljon kevyempi.

Ihana Ansa <3

Puistoilun jälkeen ajettiin hesen kautta takaisin campng alueelle. Menin heti päikkäreille, väsytti ihan sikana. Muut hääräilivät ja kun heräsin oli ruoka jo valmista. Hyvä palvelu! :) Oli muuten ihan sikahyvää härkää! Ruoan jälkeen vietettiin siestaa ja löhöttiin. Illalla mentiinkin sitten laulamaan karaokea campingalueen päärakennukseen. Oli kyllä hauskaa! Nukkumaan mentiin liian myöhään.

Seuraavana aamuna takaisin näyttelypaikalle. Nyt oli vuorossa the näyttely: rhodesiankoirien erikoisnäyttely. Päivä oli pitkä, mutta mukava. Omaa vuoroa sai odotella kiitettävän kauan, valionartut kun on vuorossa ihan päivän lopussa. Tuomarina oli Elisabeth Megginson Etelä-Afrikasta. Himba liikkui järkyttävän huonosti ja kehän suuruus ei ollut todellakaan Himballe eduksi. :D Ehkäpä asiaa vähän kompensoi se, että Himba juoksi porukan kärjessä, eikä kukaan voinut mennä ohi. Hjähhjähhjää! Tuomari kuitenkin tykkäsi Himbasta, siis liikkeistä huolimatta, ja antoi ERIn! Olin happy! Arvostelu meni näin: "Very pleasing head with pretty expression and good eye. Nice crest on the neck, good topline, croup a little straight. Good forechest, nice depth of chest. She moves bit close behind." Sijoituksia miettiessään suuresta valioluokasta tuomari katsoi Himbaa pitkän aikaa, kävi välillä katsomassa takaakin päin tarkistamassa jotakin ja vielä uudestaan sivusta. Jätti kuitenkin ilman sijoitusta. SA:ta tuomari ei antanut kuin ekalle neljälle + yhdelle koiralle. Muiden kanssa puhuttiin, että taisi olla laiskuutta/tietämättömyyttä, sillä ei hän voisi millään jättää kaikkia muita valionarttuja ilman SAta, jos tietäisi mitä se oikeasti tarkoittaa. Tai sitten ei. Joka tapauksessa olin tulokseen tyytyväinen! :) 
Erkkarissa koko potin vei todella kaunis Tarujen nuori narttu Pipa ja VSP oli komistus Sompu, Tarujen kennelistä hänkin. Onnittelut voittajille!! 

Himba kehässä eRRkkarissa

Kiitos Catarinalle kuvaamisesta!

"Matte joojoo, mähän juoksen jo minkä kintuistani pääsen!"

"Valitse minut!"

Hampaat on.

lisää liikettä

arvosteltavana

Sitten alkoi matkan valmistelu takaisin kohti Savonlinnaa. Käytiin Marjan kanssa juoksuttamassa Himbaa ja Eebeniä koirapuistossa, mutta eihän ne mitään jaksaneet juosta. Autoon siis vaan ja matkaan. Matkaan meni 5,5 tuntia, pysähdyin kerran pikasyömään + pissatin koirat ja kerran oli pakko jaloitella. Huhhuh. Väsytti ihan kamalasti kun pääsin perille. ED on ystävä. 

Kiitos Jonna, Ursula, Catarina ja Benjamin viikonlopun seurasta! Oli hauskaa! :) Enkä mä ihan "kurkkuani" myöten teitä vielä täyteen tullut.