Turhaan jännitin, vaikka pro olikin kouluttamassa ja ryhmässä vaatimattomasti treenaamassa agilityn huippunimiä! Pääsinpähän katsomaan miten osaavat treenaa. Ja ei mekään näköjään ihan osaamattomia olla!
Tähän väliin kirjoitan, että tämän tekstin lukemisesta ei ehkä ole kovainkaan paljoa kellekään hyötyä, koska teksti on sekavaa eikä siinä välttämättä ole mitään järkeä. :D Onpahan itselleni jotain muistissa! Mutta en siis kiellä lukemasta!

erittäin selkeä ja kaunis ratapiirros 8) vähän on mittasuhteet sinnepäin, okseri on liian lähellä A:ta ja ekan radan kakkonen vois olla lähempänä kolmosta. Mut sinne päin! Numeroista(kaan) ei saa selvää, sori.

Annan ohjausideologiaan kuuluu se, että ohjataan koiran puoleisella kädellä, vastaista käytetään vain, kun kännytään toiseen suuntaan. Kun hyppy tullaan eri suunnasta, eli kierretään, on tälle oma käsky, käsittääkseni myös eri suunnille? Koulutus oli siis englanniksi ja voi olla, että ymmärsin jotain väärinkin. :D Liikkeen suunnasta puolestaan kerrotaan oman kropan liikkeellä.
Koulutuksessa tehtiin jopa kolmea rataa. Esteet oli samat, mutta mentiin eri järjestyksessä. Ensimmäinen oli aika helppo, Himba kun kääntyy niin hyvin. Rata alkoi suoralla, jonka päässä käännyttiin tiukasti 90 astetta, koiran piti kiertää este. Sitten jälleen suoraan ja taas 90 asteen käännös ja taas suoraa ja este, jolle piti myös vähän kiertää, joka tapauksessa tiukempi käännös. Sitten yksi hyppy ja mentiin putkeen. Putkia oli kaksi vierekkäin U-mallisena ja putken jälkeen mentiin toiseen putkeen, eli varsinaista putkikieputusta. Putket eivät olleet Himballe hyvä juttu, sillä ne hidastaa Himbaa ja kun ohjausta toiseen putkeen ei saa mitenkään vauhdikkaaksi -> seison lähinnä paikallani -> Himba hidastuu entisestään ja vire laskee. Putkien jälkeen hyppy ja kepit. Ekalla kerralla H ei mennyt sisään -> saatiin palaute alusta. Alussa ei ollut mitään huonoa, ainoastaan kolmos esteelle, jolle piti kiertää, voisin ohjata vähän pidemmälle, jotta koiralle tulee parempi tie esteelle. Muuten varsin bueno. Isoksi koiraksi Himba kääntyy hyvin. Sitten jatkettiin siitä missä kämmättiin, eli kepeiltä. Nyt näytin Himballe oikean välin ja meni hyvin. Kepeiltä tiukka käännös okserille ja siitä A:lle. A:lta tiukahko käännös putkeen, mutta hyppy välissä koitui meidän kohtaloksi. Anna ehdotti, että valssaan tässä. Putken jälkeen toiseen putkeen ja sitten loppusuora. Putkilla oli ongelmia, kun H ei liikkunut kovin nopeasti ja itse liikuin liian vähän. Lopulta saatiin tämäkin ihan suht sulavaksi. 

Anna ei erityisesti ehdottanut mitään ohjauksia tai sanonut, että tee näin vaan lähinnä hän katsoi toimiiko itse suunniteltu ohjaus vai ei. Jos ei toimunut -> yhdessä joku järkevä ratkaisu. Joku sanoikin, että koulutuksessa ei "löpistä paskaa" (eli analysoida kaikkea mahdollista) kuten useissa suomalaisten pitämissä koulutuksissa vaan keskitytään itse treenaamiseen. Anna sanoikin koulutuksen alussa, että ei anna mitään ohjausehdotuksia tms. koska hänestä Suomi on agilityn ykkösmaa ja osaamistaso on niin korkea.

Tokalla radalla alku oli hyvin samanlainen kuin eilisillä treeneissä se kinkkinen alku. Ensin meinasin ohjata tiukan käännöksen ennakoivalla valssilla, mutta se ei toiminut. Anna sanoi, että ekalla radalla Himba kääntyi niin hyvin, että tämäkin saadaan kyllä paremmaksi. Tehtiin siis suht samanlainen ohjaus kuin eilen treeneissä, kun Anna sitä ehdotti, eli koira hyppää "tyhjyyteen", se käännetään esteen takaa tiukasti, mihin auttaa jaakotus. Onneksi oltiin eilen treenattu tätä, sillä Himba ei oikein millään eilen lukenut mun käsiä! Nyt meni onneksi hyvin, mun piti vaan taas kerran muistaa liikkua. Seuraavan hypyn jälkeen valssi, jotta sain H:lle hyvän tien putkeen. Sitten putkesta suoraan hyppy ja taas käännös ja hyppy (otin "valssilla" vastaan) ja takas putkeen ja taas putkeen (jee, vire laskee silmissä...). Sitten taas hyppy (käännös 90 astetta) ja hyppy, valssi A:lle, jonka jälkeen taas valssi ihan vieressä olevalle hypylle (se, jolle Himba ekalla radalla A:n jälkeen karkasi) ja taas jokin valssin tapainen, ettei koira mene väärään päähän putkea ja sitten ohjaus putkeen. Nyt mun piti muistaa olla lähellä putkia, jotta Himba menisi putkeen, eikä karkaisi viereiselle hypylle. Sitten enää loppusuora.

Putkille oli vaikea mietiä ohjausta, sillä välillä Himballe toimi paremmin "kuljettaminen" suulta suulle itse ollessani putkien vieressä ja välillä taas parempi oli odottaa vähän matkan päässä ja ikäänkuin pakkovalssata oikealle putken suulle. 

Kolmas rata oli meille jo vähän liikaa, Himba oli väsynyt, mutta koko rahan edestä oli pakko treenata... Radan alussa oli suoraa ja taas tiukka käännös. Otin nyt Himban vastaan vikan hypyn takaa. SItten käänsin kropalla seuraavalle esteelle (U:n mallinen tie) tiukan tien ja valssasin jäkimmäisen esteen jälkeen, jotta pääsisin myöhemmin esteen oikealle puolelle ja saisin jatkossa paremman tien. Jaakotin esteen jälkeen ja valssasin sitten sauraavan esteen jälkeen, jotta pääsin seuraavalle kaarteelle ohjaamaan selkeämmin. Sitten putkeen ja putkeen, mistä A:lle. A:n jälkeen mielettömän tiukka kulma kepeille (lähtivät ihan A:n vierestä!) ja keppien jälkeen järkyttävä tie okserille. Okseri oli ehkä puolessa välissä keppejä ja ne mentiin samasta suunnasta kuin kepit. Tästä selvittiin pakkovalssilla. Sitten enää loppusuora. HUH. Rata oli hyvin mittasuhteiltaan jännä, sillä välillä esteväli oli kolme metriä ja välillä 10 metriä. Varsinkin A-kepit-okseri kohta oli aika wou.

Anna sanoi mulle jossain vaiheessa, kun kakkosradan alku epäonnistui, että mulla on vähän hankalaa, kun koira on välillä nopea ja välillä hidas. Tämä on niiiin totta. Hän ehdotti myös, että en aina pistä Himbaa istumaan ennen lähtöä (siis ihan radan lähdössä kylläkin joo), jolloin saan ehkä energisemmän lähdön, kun Himba on niin laiska. Tein lähdöissä niin, että leikin Himban kanssa ja lähdettiin suoraan suoritukseen jostain tempusta, kuten ympyrän tekemisestä. Anna oli myös vähän ihmeissään, kun kysyi palkkautuuko Himba leluista vai vaan ruoasta. Vastaushan oli ilmiselvä, että vain ruoalla. :D Näillä siis mentiin.

Mukava koulutus oli ja oli kiva, että jokainen sai tehdä kuten itselle sopi. Näin jopa minä että prot saatiin koulutuksesta jotain irti, kun mun ei tarvinnut taipua mihinkään järkyttävän vaikeaan ohjauskuvioon. Ja oli kiva huomata, että tein samoja ratkaisuja kuin prot - sekä myös toisinpäin! :)