(Ei, et lue väärin. Tämä on todella jo toinen postaus samana päivänä!)

Tämä postaus on kirjoitettu oman mielenrauhani saavuttamiseksi.

Nyt nimittäin alko kismittää. Maksoin juuri järkyttävän summan agivuoroista (niin kyllä, otin kaksi vuoroa) ja tällä hetkellä tilanne on se, ettei ton koiran kanssa kannata edes treenata. Tosi jeees. Mutta olin jo ilmoittanut ottavani kaksi vuoroa, joten minkäs teet. Nyt siis haluaisin erittäin paljon ja kovasti nuoren vetreän ja vielä osaamattoman koiran, jonka kanssa voisi touhuta hallissa mielinmäärin maksettuani tuon summan. Noh, ehkä mä vielä jossain vaiheessa koulukiireitten loputtua (mikäli tämmöstä tilannetta ikinä muka tuleekaan olemaan) alan käymään hallilla ahkerasti hömpsyttelemässä jotain. Viime talvena halli oli kyllä ihan must, kun ulkona oli niin kylmä, ettei H pystynyt liikkumaan ulkona kuin joku 5 min ennenkuin tassut alko palella. 

Jaa niin miksi tuon kanssa en nyt sitten treenaisi:

-pakko pitää taukoa agista, tyypillä oli maanantaina niin vähän paloa hommaa kohtaan. 
- tuo ei kestä hinkkaamista. 
- yksin hallilla on vaikea tehdä rataa, kun kaikki esteet pitää raahata seinien viereltä pois. Eli mahdollisuuksia tehdä yksittäisiä esteitä ja kehittää niissä tekniikkaa tms. olisi paljon, mutta kun toi ei edelleenkään kestä hinkkausta, joten toistoja on per este ehkä kaksi. Jipii.

Siksi nyt olisi ajallisesti loistava hetki ottaa pentu. Mut rahallisesti ei. ÄÄÄ. 

Ehkä me tehdään jotain hömistokoa välillä, näyttisjuttuja, tanssia, temppuja. Enköhän mä keksi jotain tekemistä. Mutta kun ei oo mitään tavotetta mihin treenata niin koko homma tuntuu jotenkin oudolta.

Että tämmöset fiilikset tänään.
Vuodatus päättyy, kiitos.

Ps. kaiken rahanmenon keskellä suunnitelmissa ostaa back on track -takki Himballe. Ehkä Joulupukki auttaa...?