... eli siis Helsinki Winner 2011 -näyttelyyn! :)

Havahduin toissapäivänä, kun tajusin, että näyttelyyn on enää vajaa pari viikkoa. Nyt enää viikko, jännää! Viimeksi ollaan oltu kehässä toukokuussa, rhodesiankoirien erkkarissa. Himballa on nyt karvanlähtöaika ja turkki näyttää aika kuolleelta paikoitellen, joten suurta menestystä en odota, vaikka kivahan se olisi, se on myönnettävä. ;) Furminaattori on siis pääsyt toden teolla työhön ja karvaa onkin lähtenyt ihan mukavasti. Vielä viikko aikaa furmuloida, eiköhän se turkki siitä tasoitu.

Eilen lähdettiin extempore-lähdöllä hallille treenaamaan. Ulkona tuli vettä ja Himba riehui kuin kakara. Hyvällä tuurilla Laura oli juuri hallilla, joten suuntasimme sinne. Naksuttelin taas keppien ekaa väliä ja tehtiin muutamia pimeitä putkikulmia. Agijutuissa vielä koko kepit loppuun ja jätin siihen.
Tehtiiin vielä vähän tokoa, lähinnä seuraamista ja lisäksi kaikkea pientä kivaa. Himba käyttää nykyään takaosaa jo melkoisen taitavasti ja käännökset vasempaan näyttää ihan oikeanlaisilta. 
Sitten vielä näyttelytreenejä. Hallin peili on kyllä korvaamaton! Koira saattaa tosiaan näyttää händlerin näkökulmasta hyvältä, mutta peili paljastaa virheet... ja välillä taas toisinpäin: koira seisoo peilin mukaan tosi hyvin, mutta sen jalat saattaa läheltä katsottuna olla miten sattuu. Oh boy, händlääminen on vaikeaa! Mutta yhden jutun kekkasin: Himba näyttää paljon ryhdikkäämmältä kun esitän sen hihna kireällä. Niin kauhealta kuin se kuulostaakin. Olen siis tähän asti vannonut vapaan esittämisen nimeen, mutta taidan sortua. Himban saa seisomaan hyvin pelkällä vihjesanalla, mutta asento näyttää paremmalta jos näyttää siltä, että tuen päätä hihnalla. Tätä kokeilemme messarissa! Liikkumista treenattiin myös. Himba innostuu nykyään jo paljon enemmän liikkumisesta kuin ennen. Eli treeni lienee tuottaneen tulosta, hyvä! Toivotaan vaan, että into säilyy myös tositilanteessa.

Tänään tuli taas extempore lähtö hallille. Laura kysyi mukaan jo aikaisemmin, mutta 45 min ennen vuoron loppumista päätinkin sitten lähteä. Oltiin perillä 15 min ennen vuoron päättymistä, eli aikaa jäi juuri sopivasti yhden koiran treeneihin. Tokoiltiin muutaman seuruupätkän verran. Agin kanssa tehtiin eteenlähetystä (lähtee muuten mageesti eteen, vaikka seison takana eikä edessä ole palkkaa, muy bueno!!), hieman kikkailutreeniä ja erilaisten pyöritysohjausten pikkutreeniä kiertämällä aitoja. Himbula oli kyllä hieno! Sitten tehtiin taas näyttelytreenejä samoin kuin eilen. Pikatreenien jälkeen tehtiin tunnin metsälenkki meille uudella kuntoradalla. Lenkkimaastojen vaihtelu kyllä totisesti virkistää!

Nyt enää 6 yötä kotiin pääsyyn ja 7 yötä näyttelyyn. Ei malttaisi odottaa! :)

Ps. Oli pakko muokata blogia jouluisemmaksi, onhan sunnuntaina jo eka adventti! Joululomaan 21 päivää, jouluaattoon 29 päivää! (Miten niin odotan joulua?)