Ajeltiin eilen Sirun ja koirien kanssa Pieksämäelle kisaamaan. Tuomarina oli Seppo Savikko. Radat oli aika helppoja, joten tulostaso harmittaa. Kämmittiin taas kepeillä. Ekalla radalla lähestulkoon tönäsin Himban kepeille, osumasta siis 5. Yliaikaa tuli 0.19 eli tuloksesti 5,19 ja sijoitus 5. A:lla H jäi munimaan ylös, mistä yliaika johtui. Sulavalla menolla siis ihanneaika kyllä alittuisi. 
Tokalla radalla kämmittiin taas kepeillä. Voihan vadelma. Nyt löytyi tähän keppiongelmaan syykin: Siru sanoi, että mä huudan vaan kerran "mene!" ja siihen se käskytys jääkin. Tottakai Himba lähtee "menemään" kun mä käsken! Se ei vaan tiedä mihin mennä ja lähtee suoraan eteenpäin etsimään minne mennä. Mun siis pitäisi huutaa kepitmenemenemenemenemenemenemene... mutta jäänkin se sijaan tuijottamaan meneekö se koira vai ei. HITSI VIEKÖÖN. Himba osui ennen keppejä vissiin pituuteen, mistä 5, kepeiltä 3x5, kun en vaan osaa ohjata koiraa ja koira ei toimi. Eli tulokseksi HYL. 

Kivaa oli kuitenki! Tokalla radalla alkoi kyllä tuntumaan, että Himba ei kuuntele yhtään ja intoa ei ollut enää kovin paljoa. Voivoi. Himbis on tulossa vanhaksi. Kotimatkalla haettiin lohturuokaa hesestä.

Mutta.

Illalla kävi ilmi, että Himban masu on pipi. Ihan ruikulilla. :( Käytiin ennen nukkumaanmenoa ulkona, kun toinen selkeesti vaati päästä heti ulos. Yöllä käytiinkin sitten neljään otteeseen ulkona. Eipä ole likka mennyt portaita koskaan sellaisella vauhdilla alas! Rassukka. Nyt voi masu jo paremmin, annoin mahaa rauhottavaa lääkettä ja paljon nestettä. Toivottavasti huomiseen mennessä maha normaali, ettei kotiin tullessa ole lattia täynnä iloisia yllätyksiä. Ei siis ihme, jos vauhti hyytyi toisella kisaradalla, kun toisen mahassa väänsi.