Meillä on tapahtunut niin paljon kaikkea jännää ettei perässä meinaa enää pysyä!

Aloitetaas noin parin viikon takaa: Himballa oli siis juoksut, ja jännittävät juoksut sitten olivatkin, sillä Himballa yritetään tehdä pentuja upealla Tusani Big Benillä!  Lisätietoja löytyy Ikimba -kennelin kotisivuilta.Toivottavasti nyt vaan onnistuisi! Peukut pystyyn!!
Muutamaan otteeseen ajelin Himban kanssa Mäntsälään ottamaan verikokeita, joista nähtiin missä juoksun "vaiheessa" mennään. Eikä Himba tykännyt yhtään, eläinlääkäri on maailman kamalin paikka! Hienosti tyttönen kuitenkin malttoi pysyä paikallaan veren oton ajan, kunhan vain sain sen ensin itse toimenpide huoneeseen...  Itsekin sain ajotreeniä, sain kortin heinäkuussa, mutta isommilla teillä en ole vielä paljoa ajanut yksin. Ja ennen luja vauhti lähinnä hirvitti, nyt se ei tunnu pahalta.  Kun kokeiden arvot alkoivat olla kohdillaan, oli aika lähteä Marianne -kasvattajan kanssa kohti Kihniötä, jossa eläinlääkäri teki inseminaation. Ajoin ensin Mariannen luo Karkkilaan, josta pakkauduimme Mariannen autoon ja matka alkoi... Päästiin viimein perillä ja inseminaatio tehtiin ja sitten päästiin lähtemään takaisin kohti Karkkilaa. Sieltä vielä ajoin kotiin ja viimein oltiin perillä yhdentoista jälkeen. Huhhuh. Yhteensä lähes 11 ja ½ tuntia autossa! Toivottavasti oli sen arvoista..!  Nyt jännätään neljä viikkoa, josko Himba alkaisi paisua. Kumpa nyt tärppäisi!

Seuraavana viikonloppuna lähdettiin mökille ja Himba nautti tooosi paljon. Uimaan se ei saanut mennä, mutta ei kyllä olisi halunnutkaan, vesi oli jo aika kylmää... Mutta me ihmiset nautittiin saunasta ja järvestä. Himba itki saunan oven takana, kun ei päässyt mukaan lauteille. Mutta seuraavana aamuna Himba löysi taivaan : vadelmapuska! Käytiin isoveljen kanssa poimimassa muutamat vadelmat saunan takaa ja veli sitten antoi Himballe yhden... ja Himbahan tykkäsi. Sitten veli näytti miten niitä saa itse otettua.. ja Himbahan kokeili. Kehun saatuaan ei syöminen sitten loppunutkaan ihan hetkeen Himba söi ja söi... ja kun yritin pyytää pois se käväisi luonani katsomassa mitä olisi tarjolla. Ja kun matte vaan osotteli kameralla päätti likka palata. Ja sitten se söi taas vähän lisää.. myöhemmin Himballe tuli selkeästi vähän huono olo, sen siitä saa kun syö makeaa mahan täydeltä. Mutta paha olokin meni ohi ja taas puskalle!  Onneksi vattuja on sen verran paljon, että niistä riittää kyllä kaikille.

Maanantaina matella alkoikin sitten koulu. Jee. Himba ei onneksi ollut moksiskaan kun joutui olemaan taas pitkän päivän yksin. Illalla yksinolo kuitenkin "korvattiin" Himban lempipuuhalla: Agilitytreenit! Jes! Tätä oltiin odotettu jo pitkään! Himba aloitti tapansa mukaisesti pitämään innostunutta "kurlutusta" jo parkkipaikalle tultaessa, mutta nyt pitkän tauon jälkeen ääni oli jo TOSI innostunutta. Voi jessus kuinka likka pitääkin tosta lajista, kuten mattekin Meitä oli paikalla vain kolme koirakkoa, joten saatiinkin oikein tehotreenit. Ensin tokoiltiin vähän, jotta koira olisi ensin "kunnolla hanskassa". Ja seuraamiset olivatkin varsin mallikkaita. Sitten tehtiin kepeille lähetystä, mikä meni tosi hienosti pitkän tauon jälkeen. Jopa aidan takaa löysi upeasti sukkana sisään. Toki hiomista vielä löytyy, muutaman kerran Himba jätti kepit kesken, mihin lie kiire, kun itse en kuitenkaan edistänyt. Varmaan vaan niin innoissaan menossa jo muualle... Maltti on valttia, mutta Himbahan ei sitä vielä ole huomannut.. Sitten mentiin radalle, aiheena liikkuvat valssit. Rata oli suht helppo ja menikin paljon paremmin kuin olin ajatellut! Kouluttajat (Kaisa ja Pedu) kehuivat ohjaamistani, mistä olin tosi tyytyväinen! Himba teki hienosti töitä ja tiukat kulmat teki tosi hienosti. Jee! Ainoa huono juttu oli (edelleen...) A:lle karkaaminen. Mutta onneksi vain kerran. Treeniä treeniä! Kaiken kaikkiaan tosi hyvät treenit ja jäi tosi hyvä fiilis. Lopuksi vielä riehuttiin Leppo-lepakolla -Himban lempparilelulla. Likka oli ihan fiilareissa. Mutta poikki, ei edes lenkillä huomannut ohi juoksevaa jänistä!

Ensi sunnuntaina meidän taas PITI mennä TOKO kokeeseen, mutta ei sitten päästäkään osallistumaan. Inseminaation ajaksi Himba nukutettiin, mutta nukutusaineesta olisi tullut vain kahden viikon varoaika, jolloin oltaisiin juuri voitu osallistua. Mutta sitten eläinlääkäri määräsi varmuuden vuoksi antibiootti kuurin Himballe, koska jokin limakalvo vähän ärstyi. Harmittaa, kun Himba haldaa liikkeet nyt niin hyvin. Toivottavasti ne ei unohdu mammaloman aikana...  Nyt likka on ihan elämänsä kunnossa ja matte toivoo hyvin hartaasti että massussa kasvaisi pentusia.. Se nähdään reilun parin viikon päästä!

Himba poimii vadelmia suoraan puskasta, nami nami!