Elämä on, totta tosiaan, täynnä pettymyksiä.  Tai siltä ainakin tuntuu, kun ei mikään vaan voi mennä ikinä niin kuin itse toivoisi.

Tästä viikosta piti tulla niin ihana ja menevä ja jännittävä, mutta toisin kävi. Luvassa oli kahdet agilitytreenit ja viikonloppuna piti olla jopa kahdet kisat ja olin jopa uskaltautunut ilmoittamaan agilityradallekin. Seuraavana viikonloppuna olisi ollut Liettuan näyttelymatka. Mutta ei ni ei sitten millään. Himba aloitti juoksut sinä päivänä kun Hessu oli meillä viimeistä päivää hoidossa. Voi tosin olla, että aloitti jo aiemminkin, mutta tippoja näkyi ekan kerran perjantaina. Ensin mut valtasi huoli siitä, että onko Himballa nyt joku kohtutulehdus tai vastaava, kun juoksut olivat juuri kuukausi sitten. Mutta käytöksessä ei ole näkynyt mitään erikoista, tai ainakaan juoksuista poikkeavaa. 

Ja voi veljet kun mua ärsytti, ketutti ja pänni ja vihastutti ja otti pattiin niin paljon! Olin oikein laskenut, että nyt voidaan mennä ja kisata ja reissata, kun juoksutkin on juuri menneet ohi. Pennutus tosiaan laittoi juoksurytmin sekaisin, tai sitten edellinen "juoksu" ei sitten ollut juoksu. Mutta tämä juoksu se vasta juoksu onkin, näin voimakasta tiputtelua ei ole näkynyt varmaan vuoteen. Kaikki pissat lenkillä haistellaan hampaat kalisten ja illalla itketään sulhojen perään. Että tämmöset juoksut vaihteeksi, parit edelliset ovatkin olleet vähän "laimeammat".

Nämä ovat nyt Himban viimeiset juoksut, parin kuukauden päästä viedään koira pöydälle. Ihanaa päästä juoksuista eroon!!

Eniten harmittaa odotetun Liettuan matkan peruuntuminen. Laitoin matkanjärjestäjälle s-postia siitä, voiko reissuun lähteä ollenkaan, kun juoksut alkoivat. Vastaus kuului, että on se mahdollista, täytyy laittaa paljon sprayta. Tässä vaiheessa omat kellot päässä alkoivat soida: menee koko näyttelytouhu jo vähän överiksi, kun jollais kemikaalin avustuksella yritetään väkisin päästä matkaan. Himba raukka... enkä usko moisten spray -aineiden tehokkuuteen, varmasti urokset haistavat nartun juoksun vaikka sprayta laitettaisiinkin. Ja matkasta tulisi nyt peruessa maksaa 75%. Voi jes. Kuitenkin vielä pohdittiin, jospa juoksu ehtisi justiinsa mennä ohi, mutta matka olisi juuri juoksun parhaiden päivien aikana. 
Myöhemmin sain rhodetutulta tietää, että Liettuassa ei edes saa mennä juoksuisen nartun kanssa kehään. Voi Mitä Ihmettä??? Miksei matkanjärjestäjä sanonut siitä mitään????!!!??? Melko epäreilua, jos saan sanoa. Liettuan kennelliiton sivuilla ei ole sääntöjä ja matkajärjestäjän sivuilla on matkaehdotkin eestiksi, joten en ollut tajunnut tuota perumismaksu-juttua. Tosin omaa tyhmyyttä on olla tarkemmin selvittämättä mitä siellä sanotaan ja omaa tyhmyyttä kun koiralla alkoi juoksu... Jeah right, maailma on niin reilu mesta. Jos nyt on matkanjärjestäjän mielestä 7-0 päivää matkaan pitää meidän maksaa koko summa. Jos olisin tiennyt juoksusäännöstä pari päivää aiemmin tai jos tämä henkilö olisi asiasta maininnut silloin kun juoksuista ilmoitin, olisin toki perunut saman tien. Eikä mulle alunperinkään tullut mieleenkään että tällainen sääntö on jossain olemassa, kun ei Suomessa moista sääntöä ole. Kaipa tästäkin pettymyksestä selvitään... By By rahat. Eipä taideta ilmoittautua enää ikinä mihinkään, kun ei mikään koskaan pääse toteutumaan tai jos toteutuu, tulee aina jotain hämminkiä. Voi ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ ja ARGHT! >:(

Hyvä päästä purkamaan asiaa, sen verran pännii.

Ehkä jotain hyvää tapahtuu taas joskus... sitä odotellessa...