(Varoitus: teksti sisältää huonon omistajan ominaisuuksia, huonosti käyttytyvän koiran sekä kärjistettyä valittamista.)


Oltiin taas tiistaina aamulla treenaamassa. Tarkoitus oli tehdä hommia niin, että Himballa olis hyvä vire ja olisi MUN kanssa. 

Otin aluksi ihan vaan kontaktin ottoa: kävelin ympäri hallia ja naksu tuli heti kun koira tuli mun luo. Lopulta Himba tarjosi hienoa seuraamista, palkka siitä. Tavoite siis täyttyi: meininkiä ja koirasta itse lähtevää halua tehdä hommia.
Noh. Alkoi siis hyvin ja jatkuikin vielä hetken aikaa. Jäävät meni ihan superisti! Sitten otettiin hyppyä, jossa ei onkelmata. Luoksetuloa tehtiin vauhtiluoksetulona. Näin sain lisää vauhtia hommaan ja löntystely jäi vähemmälle. 

Sitten se alkoi. Karkaiu etsimään - tittididiiii - ruokaa. Voi huoh ja !"#€&/%%€#... Ja tätä se ryökäle teki MONTA kertaa. Mä en vaan jaksa enää. Välillä Himba tuli takasin heti kun huusin ei. Välillä tämä ei tehonnut, mutta houkuttelulla ja lirkuttelulla H juoksi pika vauhtia takasin. Onneksi. Välillä taas piti vaan mennä ottamaan koira kiinni ja laittaa tylysti häkkiin. Jos ei kiinnosta tehdä ni ole häkissä sitten.

Paras oli, kun Himba karkasi tyyliin kesken liikkeen kaivelemaan esteiden takaa jotain - juoksi sieltä sitten puolikkaan kuivuneen rinkelin kanssa naama ihanassa virneessä pois ja säntäili ympäri hallia. En jaksanut edes reagoida, koska siitähän olisi ilo irronnut. Voi jessus. Toi halli on vaan niin sanonko mistä, kun ihmiset tuo sinne keksejä yms. omia eväitä, jättää ne koirien saataville, eikä edes laita jämiään roskiin. Ja koirien namipusseja on siellä täällä. Aina saa halliin mennessä tehdä repertuaarin: roskis ulos, keksipussit häkkiin, namipussien etsintä ja ne häkkiin piiloon. Miellyttämishaluisten koirien omistajat ei tajua, että hallissa treenaa myös  r h o d e s i a n k o i r a .

Tehtiin sitten hyppynoutoa jälleen. Ensin Himba sekoitti homman tavalliseen hyppyyn ja pysähtyi esteen taakse seisomaan. Uudella käskyllä haki kapulan nätisti. Tokalla kerralla ei ollut enää ongelmaa - hyvä Himu!
Tehtiin myös ohjattua noutoa. Tarkoituksena oli ottaa molempiin suuntiin lähetys pariin kertaa. Taas jostain syystä H haki oikeeta mieluummin kuin vasenta. Tein pariin kertaan sitten niin, että vain vasemmalla oli lelu. Himba teki myös sitä, että ei pysähtynyt merkille vaan juoksi "merkki" käskystä suoraan hakemaan oikealla olevaa lelua. Voi voi. Huutelin eitä, mikä ei auttanut, tänne- käskyllä kääntyi kyllä takas. Täytyy varmaan vahvistaa vielä lisää vasemmalle lähetystä, palataan takas namipurkkeihin. Ne on vaan niin tylsiä ilman avustajaa! Ja kun H tekee sitten sitä, että käy syömässä kaikki namit kerralla. Onneks ei tarvii murehtia näitä liikkeitä, kun kokeeseen me EI aiota koskaan mennä. Tai itseasiassa mun ei tarttis murehtia MITÄÄN liikkeitä, koska me EI aiota mennä kokeesee. Mut ihan omaksi iloksi ja seuraavaa koiraa ajatellen treenaan treenaamista... 8) Ja päätin, etten viitsi mennä nolaamaan itseäni lauantain möllitokoon. En jaksa sotä nöyryytyksen määrää ja ihmisten katseita ja hiljaisia kommentteja toisilleen. Näitä on jo niin kuultu: "Ai noi onkin aloittelijoita", "Millasta tommosen kanssa on harrastaa", "Se vei sua kuin metrin mittaa". Tsiisus - kiitos ihmiset kannustavista kommenteista! Kuukausi sitten Himba toimi niin hyvin, nyt hallikäyttäytyminen on niin kaameaa, että antaa olla. Mutta jos lauantaiaamuna innostunkin lähtemään niin siitä kirjoitan sitten varmasti...

Tehtiin sitten vähän aksaa. Nyt otin jo vähän koukeroita, ei enää pelkkää vauhtisuoraa. Himba on vaan hidas, siitä ei päästä enää mihinkään. Tehtiin kahta hyppyä, pussia, keinua ja rengasta. Puhdasta tyyliä (paitsi rengas tultiin kerran sivusta), mutta h i d a s t a.

Lopuksi, kun Himban aamuruokanappuloita  ja aikaa ja koiralla nälkää oli vielä jäljellä, tutustuttiin metallinoutoon naksun kanssa. Himba aluksi potki kapulaa etutassuilla, mutta nopeasti alkoi tarjoamaan ihan noutoakin. Nouto on Himban lemppariliike, ehdottomasti. :) Lopulta saatiin tehtyä ihan kunnon noutokin metallikapulalla. Jei! Himba vaan teki himbat ja lähti käskystä kapulaa kohti, metrin päässä käntyi 90 astetta ja oli lähdössä etsimään lisää rinkeleitä. Sain napattua koiran onneksi kiinni. Liike lopppuun ja treeni oli siinä.

Paljon saatiin tunnissa tehtyä, ehkä vähän liikaakin... Tosin Himba oli edelleen ihan virkeällä tuulella treenien jälkeenkin.

Vielä yksi juttu: Himba syö koirien kakkoja - myös sulaneita sellaisia. Hyi että mua etoo. Siis yök!!! Menee hermo jokaisella lenkillä. Samaisena tiistaina, mutta illalla lähdettiin lenkille. Päästiin metsän reunaan ja monen kakan kohdalla sain Himban menemään ohi. Päädyin lopulta laittamaan sikajarrun päälle, ettei se vaan ottaisi, kun yritys oli koko ajan niin kova... ja sitten se ampaisi kauniisti oikealle kaartuen, jarrun kireäksi vetäen ISON kakkakikkareen luo ja nielaisi sen sekunnissa. Hermo meni pitkän päivän jälkeen lopullisesti ja lähdettiin heti kotiin. Oli  niiin vihainen. Himbakin huomasi, että ei parane pelleillä ja käveli nätisti vierellä. Ulkona oltiin kokonaiset 10 minuuttia. Kihisin raivosta ja Himba sai porttikiellon huoneeseen hetkeksi, en vaan jaksanut katella sitä. Olen kamala omistaja, tiedä. Kaikkeni annan koiralleni ja takaisin saan vain kakkaan ja ruokaan liittyviä raivareita.

Ei mutta välillä menee hyvinkin, nou hätä! Tänään oli valivali - fiilis.