Huh heijakkaa, olipas viikonloppu. Torstaina ajoin täpötäyden auton Savonlinnaan ja kuormaa onkin sitten purettu aina eiliseen saakka kasseista kaappeihin. Vielä olis kuitenkin pikku juttuja tekemättä, mutta olkoot. :D Kavereitakin ehdin nähdä moneen otteeseen, joten ei viikonloppu ihan vaan kotona mennyt.

Himban kanssa käytiin pe juoksemassa. Otin aika varovaisen startin juoksemiselle täällä, kun hiekkateitä tuppaa olemaan niin vähän ja pelkään asfaltin rasittavan tassuja, erityisesti ranteita. Nätisti tyyppi kuitenkin juoksi ja se alkaa ihan kuin itsestään hiffaamaan, että mua voi myös vetää! Eli homma alkaa vähitellen näyttää ihan oikeesti canicrossilta. :)

La olin agihallilla talkoilemassa yhdeksästä melkein kahteentoista. Voi jestas käy muuten selälle takonurmimaton imuroiminen! Sen päälle vielä koottiin rakennustelineitä, jotta joku pääsi myöhemmin vaihtamaan lamput katosta. Sitten lähdinkin pikapikaa takaisin kotiin hakemaan Himbaa ja lähdettiin raunioille, missä Laura ja Maija jo odottivatkin. Sade hellitti juuri sopivasti kun päästiin perille. 
Himban kanssa on tehty hakua joskus vuosi sitten viimeksi. Aloitettiin siis sillä, että Maija ja Laura kykkivät polun varrella pikkusen ja Himba sai itse hiffata, että hitsiläinen, täällä on namia tarjoilevia ihmisiä! Tämän jälkeen Laura meni ukoksi kokeiltiin lähettää Himba hommiin. Himba lähti kaamealla vauhdilla eteenpäin, mutta ihan väärään suuntaan. Sitten se yritti löytää Lauran jäljen, mutta homma meni ihan haahuiluksi. Otin Himban uudestaan luokse ja lähetin uusiksi. Nyt alkoi löytyä jo oikeaa etsimismeininkiä ja löytyihän se Laura!

Otettiin koirille vielä esineruutua. Himballe vein vain yhden lelun niin, että se näki mihin sen vein. Lähetin Himban ruutuun, mutta hyyppä lähti vaan haahuilemaan ympäri metsää muiden hajujen perässä... sika... Kutsuin luokse, laitoin perusasentoon ja lähetin uudestaan. Nyt Himba lähti vauhdilla täysin oikeaan suuntaan ja suoraan lelulle ja toi upeasti luo! Hyvä Himuli! Päätin ottaa heti uudestaan, kun tyyppi hiffasi homman ja halusin yhden haahuiluttoman suorituksen loppuun. Taas vein lelun niin, että koira näki mihin sen laitan. Lähetin, Himba läksi ruutuun, kävi ensin tsekkaamassa paikan, jossa lelu edellisen kerran oli, ja sitten toi lelun mulle. Hyvä hyvä! Tästä on hyvä jatkaa tätä leikkiä. :)

Kotona koitin tokoilla lopuilla nameilla, mutta H oli jo aika väsy. Seuraaminen oli väkinäistä ja katsekontakti teillä tietämättömillä. Lopulta palkkasin kontaktista, jolloin saatiin edes vähän meininkiä mukaan. Paikalla makuu meni oikein hyvin, olin jopa yli puolet ajasta piilossa!

Eilen lenkillä otin taas vähän tokoa, ihan vaan kontaktin hakua heittämällä palkkaa aina kun koira on oikealla seuruupaikalla mun kävellessä eteenpäin. Eiköhän se meininki sieltä löydy, toivottavasti...

Eli hengissä ollaan, toistaiseksi. :) Kahden viikon päästä itse en välttämättä ole hengissä, sillä meillä on tokokoe Rantasalmella! APUA! Edellisestä kerrasta on joku neljä vuotta ja silloin Himba karkasi  buffetin suuntaan... Käydään nyt kokeilemassa ilman kummempia paineita. Jos koira pysyy mun luona koko suorituksen ajan, olen tyytyväinen. Ja vähän se voisi olla kontaktissakin. Eli odotukset ei ole korkealla. Jokainen saatu piste on plussaa!

Voisin vielä loppuun kertoa vikoista agitreeneistä HAU:n ryhmässä. Rata oli aika kinkkisen oloinen, vaikeita käännöksiä. Lopulta mentiinkin Himban kanssa lähes puhtaasti eka kierros, ainoastaan yksi välistävedon jälkeinen valssi kohta oli vähän kökkö. Otettiin vain tuo kökkö kohta uusiksi ja treenit oli siinä. Himballe hyvä lyhyt treeni ja ehdittiin vielä ennen sadetta kentältä pois. Oli taas vähän haikea lähtö kotiin, kun näin treenikaverit vikaa kertaa. Kiitokset kaikille, olette mahtavia! Valitettavasti meidän ryhmä hajoaa muihin ryhmiin talvikauden alkaessa, joten rakettiryhmää ei enää kohta ole. :( Saa nähdä, mihin ryhmään itse sitten ensi kesänä päästään.