Kirjoittaja vanheni jälleen vuodella.

14-vuotiaasta pennun omistajasta on tullut jo 21-vuotias aikuisen koiran omistaja! Oh dear. Minne nämä vuodet katoaa?

Joka tapauksessa nyt ollaan vielä joululomalla (tosin olen tehnyt liikunnan kirjallisia tehtäviä ja vielä pitäisi tehdä opetus ja tutkimus -kurssin oppimistehtävä, tietoviestintäteknologian tentti ja lukea kvantitatiivisen tutkimuksen tenttiin, joka on heti loman päätyttyä... eli siis mikä loma?) eli oleillaan Helsingissä. Vielä viikko lomaa jäljellä. Himban kanssa käytiin viime viikolla Purinalla treenaamanssa Sailan + Cookien ja Candyn kanssa. Himba oli tosi mukavalla tuulella treenausta ajatellen, sillä oli hirmu hauskaa ja se selkeästi muisti paikan. Alkuun leikittiin jälleen ja sain jopa palkattua useamman esteen jälkeen lelulla!! Himba oli ihan hulluna leluun, vautsi vau!

Tehtiin pientä rataa, jossa tein alkuun niisto-persjättöjä. Kulma taisi olla Himballe vähän vaikea, mutta saatiin useamman toiston jälkeen kohta menemään sujuvasti. Pitää vaan ite muistaa liikkua ja vaihtaa ohjaava käsi selkeämmin. Ja tuli jälleen todettua, että jaakotus on äärettömän passeli erilaisiin tiukkoihin käännöksiin. Tehtiin kontakteja ja Himba teki ne hienosti alkuun, myöhemmin alkoi taas himmailu alastulon puoliväliin. Kokeilin niin, että en sano sto -käskyä niin voimakkaasti, enemmän se olisi vaan muistutus tulevasta pysähdyksestä. Lopputulos oli melkoisen hyvä, jatkamme samaan malliin.
Kepeillä ei ollut ongelmia, mutta päätä pitää ehdottomasti saada alemmas.

Sen enempiä ei olla treenattu. Himba pääsi eilen sekä tänään leikkimään kaverin aussien kanssa. Joy on älyttömän kiva leikkikaveri, koirilla oli niin kivaa!

Ilmoittauduin muuten SRB -yhdistyksen järkkäämälle "kurssille", joka sisältää kaksi kertaa Oreniuksen koulutuksessa! Ei malttaisi odottaa, pitkästä aikaa kunnon oppiin! Eka kerta vasta helmikuussa, odottavan ajasta tulee pitkä...

Ai niin!
Synttärilahjaksi sain ikioman Nikonin kameran, ou jeah!! Nyt saan kuvailla niin paljon kuin sielu sietää eikä tarvitse anella perheen järkkäriä Savonlinnaan kylään. Tämä enteilee ehkä myös sitä, että blogiin ilmestyy paljon useammin kuvia. Nämä tekstit, joissa ei ole kuvia, ovat varsin tylsiä ulkoasultaan. Parannusta siis (ehkä, en lupaa mitään) luvassa!